lauantai 9. huhtikuuta 2016

Knick II


Käsi ylös kuka yllättyy, kun kerron jälleen kerran toistaneeni itseäni! Ihan 100 prosenttista uusintaa tästä ei tullut, ehkä noin 95 prosenttinen. Sama ohje, sama lanka, eri väri.

Edellisen huivin neuloin 2014 syyspuolella, tämän uuden version tämän vuoden alkupuolella, ehtihän näiden kahden välillä kulua reilu vuosi! Että en mä ihan perä perään samanlaisia huiveja sentään neulo...



Lanka: WD Amazonas, Maijamirjamin varastoista



Tämänkin lanka tuli ystävän varastosta. Toisinaan on sellaisia heikkoja hetkiä, jolloin ei vaan pysty vastustamaan kauniin, monivärisen lankavyyhdin houkutusta. Vaikka tietääkin, että siitä on hankala neuloa mitään.

Aloitin huivin, kun kaikki "helpot" projektit olivat valmistuneet. Minulla on yleensä kesken muutama neuletyö samaan aikaan; joku täysin aivoton, joku aivoton ja sukat. Muistelin, että tämä huivi sopisi sinne täysin aivottomaan kategoriaan, mutta tuon tahallisen läikittymisen takia se ei sovikaan. Neuloessa on koko ajan kiinnitettävä huomiota käsialaan ja siihen, että oikean värinen kohta lankaa tulee juuri oikean silmukan kohdalla neulotuksi. Tämä projekti jumittikin usean viikon ajan, kun iltaisin oli liian pimeää neuloa, enkä nähnyt tummien kohtien värivaihteluita tarpeeksi tarkasti. Sitten lähdimme Gran Kanarialle pyöräilyleirille ja huivikudin lähti mukaan. Sain menomatkalla lentokoneessa neulottua noin 45 cm pätkän huivia. Musat korvissa ja neule käsissä. Siinä oli aikaa ja valoa huolehtia siitä, että värit sattuvat sopivasti. Kotiin palattuamme valoa oli jo Suomessakin niin pitkälle iltaan, että huivi valmistui piakkoin leirin jälkeen.



Ohje: Knick
Lanka: Wollmeise pure, 150 g




Tämäkin versio läikittyi 61 silmukalla ja tästäkin tuli noin 175 cm pitkä. Lankaa meni koko pötköllinen (jes, ei jämiä!). Lahjalaatikkoon huivi päätyi, olin ajatellut tätä itselleni, mutta tuo pötkö on sitä "vanhaa" Wollmeisea, joka haisee niin voimakkaasti etten pysty pitämään sitä lähellä kasvoja.

Fiilis: No, tulipahan yksi pötkö lankaa neulottua pois varastoista.

Harmaa huivi


Kävimme helmikuussa neuleystävän kanssa Tallinnassa extemporee -reissussa. Aamulaivalla sinne, iltalaivalla takaisin. Kummallakin oli vain yksi tavoite; päästä Wool&Woolleniin. Vietimmekin siellä ihan reilusti aikaa. Itseä alkoi jo harmittaa, kun en löytänyt mitään ostettavaa. Kunnes. Kassan vieressä, ylähyllyllä, takarivissä lymyili kiinnostavan näköinen kartio. Ohutta, ohutta, jännällä tavalla epätasaista lankaa oli vain pakko saada. Huiviksi, päätin, mutta kaveri sille oli saatava, noin ohutta en yksinään neuloisi.



Aztec, 100g = 1800 m. 48% alpakkaa, 32% polyamidia ja 30% pellavaa.



Kaveriksi Aztecille etsin vaaleanharmaan 100% merinolangan, jossa oli 100 grammassa 1500 metriä. Langat maksoivat yhteensä 10,80€, ei kovin kallis hankinta.







Aloitin huivin heti Tallinnanmatkaa seuraavana päivänä. Tuo epätasainen lanka kiehtoi minua niin paljon, että se oli saatava heti puikoille. Ja aivoton neulominenhan nyt kiinnostaa minua aina.



Ohje: omasta päästä, huivi täysvinoon neulottuna


Lankayhdistelmästä tuli tosi kivasti laskeutuva neulos, jopa raskaan oloinen vaikka huivi painaakin alle 150 g valmiina. Pituuttakin on ihan riittävästi ja pinta on mielenkiintoinen. Langat toimii hyvin yhdessä, onnistui!






Tulisi muuten aika kiva pusero tästä yhdistelmästä myöskin, nythän olisi ihan reilun kokoinen mallitilkkukin jo tehtynä. Hmm, vaatiikohan tilanne lankashoppailua...



lauantai 2. huhtikuuta 2016

Lahjasukkia


Jotkut ihmiset on niin kivoja, että ansaitsee sukat. Vaikka saajan jalka olisikin kokoa 47-48...



Ohje: Hiiumaa mismatched mates
Lanka: Vuorelman Veto vaaleampi sininen 90 g, tummempi sininen 14 g


Jouduin soveltamaan ohjeen raitoja aika paljonkin, että sain langat riittämään, mutta kyllä näistä alkuperäisen ohjeen varmaan tunnistaa.

Annoin sukat etelän leirillä, jossa ne pääsivätkin heti käyttöön. Aamulla oli "vain" 18 astetta uimaan lähtiessä, niin oli pitänyt laittaa villasukat jalkaan. Ylemmässä kuvassa sukat noin 6 kokoa pienemmissä jaloissa, alemmassa saajan omissa. Olivat onneksi sopivat, mutta kyllä oli koomisen näköiset, kun kärki oli niiiiiin pitkä.



Kuva: Meela (kiitos!)

Myös pariskunnan toinen osapuoli sai sukat. Näitä neuloessa ei onneksi tarvinnut huolehtia langan loppumisesta.



Ohje: Kalajoki
Lanka: Louhittaren luolan sport-Väiski 85 g


Kuvissa minun jaloissani, mutta olivat saajalle ihan sopivat onneksi. Kiva ohje, kiva lanka, kiva lopputulos.






Sitten ei niin onnistuneet sukat. 


Ohje: Perussukka vaan
Lanka: Vuorelman Veto tumma oranssi 75 g ja vaalea (itse värjätty) oranssi 5 g

 
Lanka loppui kesken! Vaikka yritin neuloa kuinka nopeasti, niin ei auttanut! Olkoot - päätin - kyllä näitä käyttää voi. Perussukkia kuluu aina.