torstai 7. joulukuuta 2017

Helen-hame


Kun yhdellä juoksulenkillä tässä syksyllä paleli takapuoli ja reidet kamalasti, päätin että minun on saatava neulehame. Mamelukkeja koitin käyttää juostessa, mutta ne valuivat liukkaiden juoksutrikoiden päältä ärsyttävästi juostessa. Niinpä hame.




Ohje: Helen pencil skirt
Lanka: Cushendale woollen mills 100% pure new wool, värissä Mid charcoal, 400 g


Ostin nämä langat helmikuussa Dublinista kirjoneulepaitaa varten. Ne olivat minulla väliaikaiskotona mukana ja niinpä ne päätyivätkin paidan sijasta hameeksi. Niin se elämä heittelee.







Koska en juuri koskaan voi neuloa mitään ihan ohjeen mukaan, niinpä neuloin tämänkin hamosen ylhäältä alas. Ohje oli jostain syystä kirjoitettu alhaalta ylös. Ei. Ei. Ei. Ylä- ja alareunoissa on kaksinkertainen päärme. Niinpä loin silmukat vyötärölle väliaikaisella virkkausaloituksella, neuloin muutaman kerroksen ja sitten tein pystysuuntaisen napinläven. Ihan sen takia että jos vyötärökuminauha joskus antautuu, niin sen pystyy siitä napinlävestä kätevästi vaihtamaan. Sitten taas muutama kerros pyörönä, ympyräksi ommeltu kuminauha väliin ja neuloin 2 oikein yhteen (1 silmukka väliaikaisaloituksesta ja toinen puikolta) kerroksen ympäri.







Kaaviota seurasin ylösalaisin ja yhtä hyvin se niinkin toimi. Hamosessa on kolme lisäyskiilaa, jotka on tosi taitavasti piilotettu tuonne salmiakkikuvion sekaan. Takana on noin 20 cm korkea halkio antamassa tilaa kävellä (tai hiihtää). Halkion kohdalle tullessani en ollut aluksi ihan varma miten homma kannattaisi hoitaa. Päädyin poimimaan silmukoiden takaa alemmalta kerrokselta silmukat halkiota varten ja siistihän siitä tuli. Halkion reunoihin virkattiin vielä lopuksi kerros kiinteitä silmukoita, mikä napakoitti reunaa ja teki siitä tosi siistin.






Hame istuu oikealla vyötäröllä ja yltää minua polveen. Kuvissa on 20 astetta pakkasta, minulla on hameen alla kahdet ohuet merinokerraston housut ja hyvin tarkenin. Ja halkio todella antaa hyvin tilaa liikkua, eikä hamonen ala nousemaan ylöspäin lainkaan. Tykkään!






Terkkuja täältä Ivalon kaamoksesta ja moikka taas!




keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Aada-lapaset, testineule


Täällä taas! Olen päässyt vihdoin muuttamaan kotiin noin 3 kuukauden väliaikaisasumisen jälkeen. Onpas mukavaa. Luulenpas, että neulominenkin taas palaa normaaliin kun arki tasaantuu.



Ohje: Aada
Langat: Tukuwool Fingering
Pääväri Kimo, 50 g
Korosteväri Tyyni, 10 g



Viime kuussa törmäsin instassa Missä neuloimme kerran-blogin Neulistin pyyntöön testineuloa mitä söpöimmät lapaset ja tyrkytin itseni samoin tein testaajaksi. Tiedä sitten oliko fiksua - keskellä asumissäätöjä - mutta milloinpas sitä näissä neulehommissa niin fiksuus rulaa. Säätö ja väsymys näkyy kyllä siinä, että lapasissa on virheitä kuvioissa ja onpas niissä erilaiset peukalolisäyksetkin vahingossa. Nämä ovat kuitenkin neulojan - eli minun - virheitäni, eivätkä ohjeessa olevia erheitä.






En ollutkaan ennen testineulonut Neulistille mitään, enkä muuten neulonut mitään hänen ohjeillaankaan, eli tässä meni niin sanotusti neitsyys. Eikä valittamista! Ohje oli hyvin kirjoitettu, enkä löytänyt siitä yhtään virheeksi laskettavaa testatessani. Voin siis suositella Neulistin ohjeita lämpimästi!






Lapaset ovat kirjoneuletta ja sen lisäksi niissä tehdään kahden silmukan palmikoita kahdella värillä. Tosi yksinkertainen keino saada pintaan kivaa kuviota. Neuloin lapaset ohjeen mukaisesta langasta, eli Tukuwool fingeringistä, jota minulla väliaikaisasunnolla sattui olemaan näinkin ruotsalaisvaikutteisissa väreissä. Neuloin lapasiin ohjeesta poiketen hieman lyhyemmän resorin. Minulla on 8 senttinen resori ja pääväriä kului tasan 1 vyyhti tähän isompaan kokoon.






Ihan näillä pakkasilla ei pelkästään nämä lapaset kädessä tarkene ainakaan pidemmillä ulkoilukeikoilla. Tänään kuvatessa ulkona oli raikas 20 pakkasastetta. Onneksi on villaa ja neuleita, pysytään lämpiminä.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!






sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Kasmirpaita!



Lämmin, kevyt, ihana.


Ohje: modattu Slanted sleeven
Lanka: Cardiff Cashmere single värissä Antracite, 10,5 kerää eli n. 260 g



Minulla oli 5 kerää tätä tummanharmaata ja 5 kerää keskiharmaata Cardiffin kasmiria, joista ajattelin neuloa raitapaidan. Aloitettuani neulomista muistin etten tykkää raidallisista paidoista. Purkuun!





Tämä on rankasti modattu versio Slanted sleeven-villatakista. Alkuperäisestä ohjeesta jäi jäljelle oikeastaan vain olan muotoilu, joka on contiguous-versiointi. Se on aivan nerokas ja istuu tavallistakin contiguousia paremmin.







Näistä tummanharmaista kuvista olan muotoilu ei oikein näy, mutta uskokaa minua, istuu hyvin.








Halusin paitaan rennon istuvuuden ja onnistuinkin siinä just jetsulleen. Resorit neuloin kolmeen kertaan; ensimmäinen versio kiristi, toinen rullasi ja tämä kolmas on niin hyvä kuin siitä tulee. Kasmir ja resori on vähän hankala yhdistelmä, kasmirilla kun ei ole lampaanvillan muistia, eikä se siis palaudu lainkaan. 






Paita on todella lämmin. Eiköhän tämä päällä pärjää täällä uusilla kotikulmilla kylmemmilläkin keleillä. Kuvat otettiin Inarissa, Karhunpesäkiven tienoilla.




lauantai 30. syyskuuta 2017

Maijan mamelukit


Kun Ravelryssä tuli vastaan tämä villahousujen ohje, tiesin heti että tällaiset on saatava!



Ohje: Majas Mamelucker 
Lanka: Regia angora merino, 120 g






Selailin lankavarastoa ja sieltä löytyikin vähän hassu määrä sopivaa lankaa, joka oli jäänyt aina vaan käyttämättä ja oli jo muuttunut vähän tyhmälangaksi, kun ei muka sopinut mihinkään projektiin. No, tähän sopi kuin nenä päähän.





Vyötäröresoria neuloin ohjeesta poiketen vain 10 cm, koska lanka ei olisi riittänyt ohjeenmukaiseen 20 senttiin. Nämä ovatkin aika matalavyötäröistä mallia nyt.

Jos joskus neulon nämä uudestaan, niin etukappaleen puolelle voisi lisätä resorin jälkeen vähemmän silmukoita kuin ohjeessa, nyt tuppaa pikkasen tulemaan munapussi tuohon haaraan. Mies sovitti näitä ja sille ne istuu just hyvin. Multa vaan kun puuttuu miesten fysiikkaa, niin pussi jää.





Kivaa viikonloppua! 
Kiitos Lotalle kuvausrekvisiittasukkahousulainasta!

keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Välillä vaan vastustaa


Aina ei mene ihan putkeen. Niinkuin ei tämän peiton kanssa. Aloitin ohjeen mukaisesti kaksinkertaisella langall ja neuloin noin puoli kiloa. Sitten totesin, että tulee liian pieni. Purin. 




Aloitin uudestaan yksinkertaisella langalla ja 131 silmukalla. Neuloin parisensataa grammaa. Liian kapea. Purin taas.




Aloitin kolmannen kerran 161 silmukalla. Hyvältä näytti ja neuloin peiton valmiiksi. Päättelin langanpäät. Kastelin ja ajattelin laittaa normaalisti pesukoneeseen linkoamaan. Ensimmäisen kastelun jälkeen vesi näytti kuitenkin niin likaiselta, että päätin pyörittää villaohjelman. Virhe! Peittohan tietty huopui. 





Ei paljon pitsi näy kuulkaa tästä. Yritettiin miehen kanssa venyttää ja venyttää ja venyttää tätä pesun jälkeen, mutta hyvin on huopunut, ei yhtään antanut periksi enää. 




Reunat tuolleen kivasti kupruilee vieläpä. Ihan pieni tämä ei ole huovuttuaankaan, mutta fiilis on kyllä miinuksella. No, eikun uutta kohti! Tilasin lisää lankaa, aion yrittää uudestaan. Turha jäädä tuleen (tai tylsään olotilaan) makaamaan, uutta puikoille vaan!





perjantai 1. syyskuuta 2017

Muuttomatkan aivottomat



Tämän vuoden toisella kesälomalla on muutettu. Muuttomatka on ollut pitkä ja ajattelin sen tarkoittavan että minulla on paljon neuleaikaa. Mutta. Vuokrapakussa ei toiminutkaan lämmitys ja suurimman osan vänkäriajasta jouduin istumaan neulomatta, kun näpit olivat vaan niin jäässä. Tylsää. Mutta toisella ajoreissulla (omalla autolla) valmistuikin jo jotain!



Huivin ohje: Knick
Pipon ohje: Dylan's beanie
Lanka: Rico soft merino aran
huivi, 300 g eli 6 kerää
pipo, 75 g eli 1,5 kerää


Suurin osa langoista oli jo pakattuna, kun tajusin ettei minulla ole sopivaa aivotonta matkaprojektia lainkaan. Äkkiä umpimähkään yksi laatikko auki ja kasa lankaa + jotkut puikot mukaan. Neulomista aloittaessani huomasin, että olin suunnitellut näistä langoista villatakkia. Mallitilkkua ei kuitenkaan ollut vielä neulottu, eli se suunnitelma kariutui heti. Päätin sitten neuloa huivin ja pipoja johonkin keräykseen. Ainakin kodittomille kerätään nyt lämmintä vaatetta.







Pipoja on tulossa vielä toinenkin, ihan samanlainen kuin tämä kuvissa näkyvä. Tosi kätsä, kun sen neulominen aloitetaan tuolta päälaelta, niin saa kaiken langan tosi tarkkaan käytettyä. Inhoanhan jämiä.






Kuvat otettiin eilen Pyhä-Nattasilla. Menkää sinne jos ette jo ole käyneet, todella hieno paikka!


tiistai 25. heinäkuuta 2017

Vauvalahjat työkaverille


Kun kuulin, että työkaveri saa vauvan, aloin heti miettimään sopivaa neulottavaa pikkuiselle. Värien valitseminen oli hankalaa, kun en tiennyt sukupuolta. Sen tiesin, että vanhemmat pitävät enemmän suht hillityistä väreistä kuin kovin kirkkaista. Päädyin pohdintojen jälkeen vaaleanharmaaseen, se kun on helppo yhdistellä muiden värien kanssa jos niin haluaa.

Vaatekappaleiksi neuloin pikkuiset housut ja hattusen. En kyllä ymmärrä, että miten nämä voi kenellekään ihmiselle mahtua, mutta pakko luottaa jälleen kerran ohjeen kirjoittajaan tässä asiassa, kun ei ole omaa kokemusta.



Lanka: Madelinetosh Tosh Sock, Farmhouse white, 80 g

Lanka: Madelinetosh Tosh Sock, Farmhouse white, 23 g


Pikkuisten vaatteiden lisäksi varastoistani löytyi vuonna 2015 neulottu peitto, jonka olin laittanut häpeämään sen valmistuttua, eikä sitä edes blogissa ole esitelty. "Joku" oli päätellyt langanpäät rumasti. Nytpä kaivoin peiton esille ja päättelin kaikki noin miljoona langanpäätä nätimmin. Langan pyöreydestä johtuen, ne edelleen ovat hieman näkyvissä. Peitosta tuli kuitenkin niin siisti, että sen voi hyvin mielin antaa lahjaksi. Väreiltäänkin kun sopii pakettiin mainiosti!



Ohje: Angles
Lanka: Lang Yarns Classico
tumma harmaa, 395 g
vaalea harmaa, 375 g



Peiton tarkkaa kokoa en ole mitannut, mutta ihan reilunkokoinen se on. Ei pitäisi vauvalle olla ainakaan liian pieni...






Toivottavasti olivat mieluisat ja pääsevät kovaan käyttöön! Aina jännittää tällaisten lahjojen antaminen.