sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Sukkalankapeitto


Parisen kuukautta sitten lankavarastoa pölläyttäessäni yksittäiset fingering-paksuiset kerät alkoivat huudella haluavansa yhdessä peitoksi. Olin aika yllättynyt, sillä normaalisti päädyn hyvin harmonisiin väriyhdistelmiin ja tällä kertaa ei harmoniaa näy mailla halmeilla. Ohjeeksi valikoitui oma Lodicula.










Sommittelin lankoja ensin kerinä, mutta sitten otin käyttöön Photoshopin ja laadin muutaman erilaisen sommitelman. Tässä se versio jonka päätin neuloa:






Keskeneräinen peitto näyttää kovin vinolta ja epämääräiseltä.



Valmis peitto on noin 100 x 120 cm. Tämä on värien suhteen NIIN kaukana omalta muvavuusalueeltani, että. Toisaalta tykkään, mutta en voisi kuvitellakaan että tämä jäisi meille kotiin. Ehkä äidin tai appiukon mökille, täytyy kysyä kumpi haluaisi.






Sain melkein kaikki fingering-sukkalangat käytettyä tähän peittoon. Jämiä jäi 8-30 g, mutta niitä en enää laske varastoon. Jos joku haluaa, niin huikkaa, voin laittaa tulemaan. Kaikki, paitsi tuo tummanharmaa kulmapaloissa ovat vahvistettua sukkalankaa.






Taidan olla loppumattomassa peittokoukussa, sillä langat seuraavaan peittoon on jo hankittuna. Vielä en ole päättänyt millaisen peiton niistä tekisi, mutta eiköhän inspis iske kun aika on sopiva.





perjantai 9. kesäkuuta 2017

Färsaaret


Pääsiäisen ympärillä teimme 10 päivän matkan Färsaarille ja se oli hienoin paikka missä olen koskaan käynyt! Majoituimme koko matkan ajan pääkaupunki Tórshavnissa, josta teimme päiväretkiä kävellen, bussilla, vuokra-autolla, laivalla ja helikopterilla(!). Färsaaret on niin pieni paikka, että tämä toimi hyvin.



Snaeldan on perustettu 1949 ja on saarten vanhin kehräämö. Lanka on sekoite Färsaarelaista ja Falklantilaista villaa.



Meidän matkamme ajalle sattui pääsiäinen pyhineen, joka vaikutti kauppojen aukioloaikojen lisäksi varsinkin julkiseen liikenteeseen tosi paljon. Laivat ja bussit kulkivat harvaan. Saimme siis todella tarkkaan tutkia aikatauluja ja miettiä mihin pääsemme ja monelta pitää olla missäkin, että pääsemme sieltä jostain vielä takaisinkin.



Tógvhúsið Tórshavnissa oli valikoimaltaan laajin ja miljööltään viehättävin lankakauppa, jossa kävimme.
Färsaarelaisten valmistajien lisäksi täällä oli hyvä valikoima kansainvälisiä lankamerkkejä.
Kuvassa näkyy Snaeldan-vyyhtejä.



Parin lankakaupan osoitteet olin etsinyt netistä ennen matkaa, mutta aika monta tuli eteen ihan sattumalta. Vähän kuten Islannissa, Färsaarillakin lankaa myydään mm. ruokakaupoissa. Lankakauppaskene tuntui olevan voimissaan ja yllättävän pienistä kaupungeista löytyi lankakauppoja. Färsaareilaiset naiset neulovat kuuleman mukaan paljon.



Snaeldanin oma liike Tórshavnin keskustassa oli riisuttu, mutta oman merkin lankavalikoima oli laaja.


Färsaarelaisia lankamerkkejä on kolme; Snaeldan, Navia ja Sirri. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin Snaeldan on niistä vanhin ja Sirri nuorin. Sirri on myös näistä kolmesta tällä hetkellä ainoa, joka käyttää pelkästään Färsaarelaista villaa. Villa on sivutuote, lampaita kasvatetaan lihan takia.



Sirriä valmistettiin yrityksen alkuaikoina vain luonnonväreissä, värjätyt ovat tulleet valikoimaan vasta myöhemmin.





Navian oma myymälä Färsaarten suurimmassa kauppakeskuksessa.
Navia-lankojen lisäksi valikoimassa myös ulkomaisia lankamerkkejä.



Lankakauppa Klaksvíkissa. Valikoimassa Färsaarelaisia ja ulkomaisia merkkejä.



Pelkästään langan myymiseen erikoistuneiden myymälöiden lisäksi lankaa löytyi myös ruokakaupoista, vaatekaupoista ja vaikkapa hotellin pikkuisesta matkamuistomyymälästä.





Yhdistetty lastenvaate- ja lankakauppa Sandurissa, jossa on noin 600 asukasta.
Meidän käydessämme puoti oli valitettavasti kiinni.


Matkasimme bussilla, laivalla ja bussilla Sanduriin katsomaan neulekiveä. Valitettavasti kivi oli nakuna, olisikohan neulekiven neule ollut huollossa, en tiedä.



Neulekivi ilman neuletta.






Hotellin matkamuistomyymälä Gjógvissä (reilu 30 asukasta).


Neulekori Tórshavnilaisessa kahvilassa. Kuka tahansa kahvilavieras saattoi jatkaa jonkun toisen aloittamaa neuletta tai aloittaa oman, uuden neuletyön. Itse neuloin pienen pätkän jo aloitettuun huiviin. Hauska idea!






Joka vuosi Färsaarilla järjestetään neulefestarit. Valitettavasti emme voineet siirtää matkaamme niin, että olisimme osuneet festarin aikaan saarille, muuten olisin ehdottomasti mennyt!





Neulojalle Färsaarilla on todellakin tarjottavaa! Elävän neuleskenen lisäksi siellä pääsee käyttämään paksumpiakin neuleitaan, ilmasto kun on viileä ja hyvin vaihteleva. Itse käytin päivittäin islantilaistakkiani ja mies omaansa:





Jos harkitsee Färsaaria kohteeksi, niin kannattaa ottaa huomioon, että sieltä ei juurikaan sisäaktiviteetteja löydy. Nähtävyydet ovat ulkona ja parhaat niistä usein muutaman kilometrin kävelyn päässä teistä. Sopii ulkoilmassa viihtyville, joita ei "pienet" säänvaihtelut hätkäytä. Shoppailumahdollisuuksia on aika rajatusti. Färsaaret on myös suhteellisen kallis kohde.

Tällä hetkellä haaveilen reissusta Lofooteille tai Shetlantiin. Ja uudesta matkasta Färsaarille.



lauantai 20. toukokuuta 2017

Coniungere - ohje julkaistu!


Täten tiedoksi annettaneen, että Coniungere - ohje on nyt saatavilla ilmaiseksi Ravelryssä. Ohjeen pääsee lataamaan vaikkei olisikaan Ravelryyn rekisteröitynyt.





tiistai 2. toukokuuta 2017

Coniungere


Olen kasmirkoukussa! Snurren Cardiff-korit ovat houkuttaneet turhankin usein, vaan onhan se nyt ihanan luksusta ja pehmeää jajaja...







Näistä palleroista piti ensin tulla paita ja aloitinkin sellaista neulomaan. En kuitenkaan tykännyt 4 kerroksen raidoista lainkaan ja lisäksi käsiala tuntui liian löyhältä puseroon vaikka olikin ihan ohjeen mukainen. Niinpä purin puseron alun kokonaan.







Koska olin kuitenkin jo päässyt kasmirin neulomisen makuun, halusin neuloa näistä jotain heti. Taas kerran kävi niin, etten löytänyt valmista ohjetta, joka olisi miellyttänyt tarpeeksi ja päädyin soveltamaan oman.






 Kuten luonnoksestani näkyy, olin ensin ajatellut neulovani puoliskot eri suuntiin. Jossain vaiheessa päädyin kuitenkin siihen, että samaan suuntaan ne täytyy neuloa. Lisäksi valmiin puolikkaan silmukkamäärä väheni 80:stä 68:aan silmukkaan.






Keskellä olevan "sauman" kohdalta huivin saa helposti taitettua kaksinkerroin niin, että vain toinen väri on näkyvillä. Itse kuitenkin tykkään pitää huivia niin, että kaksivärisyys näkyy reilusti.






Huivin kuvaaminen ja bloggaaminen on tällä kertaa ollut tosi hankalaa. Se ei kyllä ole huivin vika, se on ihan ykkönen! Kuvia otettiin pitkin Tórshavnia.






oikea puoli

Nurjalle puolelle muodostuu tuollainen sievä lenkkirivi, melkein tykkään nurjasta puolesta enemmän kuin oikeasta...



nurja puoli


Olen kirjoittamassa huivista ohjetta. Se onkin muuten jo valmis, pitää vaan vielä taittaa. Toivon ehtiväni vielä tällä viikolla, mutta saas nähdä!

On ollut tässä vähän neulepläähiäkin, toivottavasti menee pian ohi, olis kamalasti kaikkia ideoita toteutettavaksi.


tiistai 18. huhtikuuta 2017

Tarvepipo


Joskus harvoin neulon ihan tarpeellisia asioita. Usein ne päätyvät kovaan käyttöön, mutta niiden neulominen ei välttämättä ole kaikkein kivointa. Onneksi kuvausmaisemat ovat sentään hienot!




Pipossa on 100 silmukkaa, muutama sentti joustinta ja lyhennetyin kerroksin neulotut korvaläpät. 





Lanka on Regian Angora Merinoa ja sitä kului kaksinkertaisena neulottuun pipoon 58 grammaa. Pipo meni puikoilta suoraan käyttöön käymättä pingotuksen kautta. Se hieman näkyy noissa päälaen kavennuksissa, mutta eiköhän ne käytössä tasoitu.





Kuvat ovat Klakkurin laelta, Färsaarilta. Täällä on NIIN kauniita maisemia joka paikassa, huh. Kuvissa esiintyy myös islantilaispaita Riddari, joka on justiinsa passeli näihin färsaarelaisiin - hyvin epävakaisiin - säihin. 



sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Karonkkahuivi


Ihana ystävä kutsui väitökseensä ja sen jälkeen vielä karonkkaankin ja olihan se tällaista erityistä tapahtumaa varten neulottava ihan erityinen huivi!



Satu väittelee


Aloitin noin viisi viikkoa ennen väitöspäivää ja yllätyksekseni huivi valmistui jo reilua viikkoa ennen tapahtumaa. Ei siis tarvinnut jännittää ihan loppumetreille. Yhdellä osallistujista karonkkahuivi valmistui vasta väitöksestä lähtiessä...



Huivisuunnitelma


Halusin neuloa ison huivin, sillä pukuni oli hihaton ja maaliskuussa keli voi vielä olla hieman viileä. En kuitenkaan pitkällisistä etsinnöistä huolimatta löytänyt just jetsulleen mieleistä ohjetta. Niinpä - taas kerran - kehitin sellaisen itse.



Kuva: Möffi @Valaan villapaita


Mallitilkusta tiheyden laskettuani mietin minkä kokoisen haluaisin valmiin huivin olevan. "Mieluummin enemmän leveyttä kuin pituutta" - totesin.



Kuva: Möffi @Valaan villapaita


Huivi onkin mukavan leveä, mutta kuten kuvista huomaa, se on myös aika pitkä. Muttei liian pitkä. Huivi on aloitettu keskeltä Judy's magic cast on:lla ja reunassa on neljän silmukan tuppilo. Sain langan käytettyä aika tarkkaan; sitä jäi alle 1 g. Vaaka ei siis suostunut enää punnitsemaan, niin vähän jäi. Yhteensä lankaa kului 4 vyyhtiä, eli 220 g. Ehdin hieman jo jännätä, riittääkö lanka tuppiloon, mutta neuloin lopun tosi nopeasti ja riitti!



Kuva: Möffi @Valaan villapaita


Kuvat, joissa olen sinisessä mekossa, on otettu Kampissa. Kiitos niistä Möffille, ihania kuvia! Olimme Ravelry-ryhmä Lankalaatikon päiväretriitissä lauantaina 25.3. Oli tosi kiva päivä siellä.



Kuva: Möffi @Valaan villapaita


Lanka on Vihreän vyyhdin loppuunmyynnistä ostettua Lotus yarnsin Silky Cashmere 2-plyta. Siinä on 55% silkkiä ja loput kasmiria. Todellista luksuslankaa siis! Juuri sopivaa näin tärkeään ja hienoon tilaisuuteen mielestäni. Ja vaikka huivi onkin läpikuultava, on se kuitenkin kovin lämmin.



Kuva: Möffi @Valaan villapaita


Kuvissa näkyy myös uusi tukka. Tai melkein tukattomuus oikeastaan. Muualla 3 mm siili, vain edessä tuollainen tupsu. Hirveän helppo malli. Vaikka nyt tekeekin mieli ajaa kokonaan kolmelle millille...



Kuva: Möffi @Valaan villapaita



Lanka on ihanaa, mutta. Neulominen alkoi sattua käsiin, ilmeisesti liian liukasta minulle. Toisekseen, kasmirkarvaa irtosi jo neuloessa ja valmiista huivista vasta irtoaakin ihan sikana kasmirkarvaa. Katsokaa vaikka:




Pöytäliina minun kohdaltani karonkkaillallisen jälkeen.




Tässä näkyy illan kokonaisuutta; Ralph Laurenin iltapuku, isovanhemmilta perityistä lusikoista Belovedilla teetetyt korut, kirppislaukku, tämä oma huivi ja Bally:n kengät jotka ei harmillisesti näy kuvassa. Oli ihana päivä! Satu veti tosi hyvin väitöksessä, vastaväittäjä oli messissä ja karonkka ihan mahtava. Oli hienoa päästä osalliseksi, kiitos vielä!




Kuva: Hestia6/Marja


Tänään valmistui seuraava huivi. Lankalaatikon kevyisiin kuukausihaasteisiin osallistuva kasmirhuivi. Ja siitäkin tuli ihana! Kuvia sitten kun.





sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Villapöpät


Uusi lempivaatteeni; villapöpät! Ihan mahtava kapistus. Olen käyttänyt jo niin paljon että housujen pinta on pörhistynyt. Aivan täydelliset rentoushousut on nämä. Hiihdin tänä viikonloppuna neuleretriitissä koko ajan näissä.

Pöksykuvista kiitos rouva valaalle! @mevrouw.walvis




Ohje: Villapökät
Lanka: Wollmeise Pure värissä 47 Ag, 465 g





Neuloin L-koon, sillä halusin näistä reilusti lököisät housut. Hyvä päätös, eivät muuten ahdista tai kiristä mistään. Ohje oli pääsääntöisesti hyvä, muutaman pienen virheen löysin, mutta niistä selvittiin maalaisjärjellä. Erityiskiitos taskuista!



Isompi takapuolikin mahtuu näihin hyvin.

Opin, että vasemmalla näkyvää ilmettä kutsutaan pauristukseksi. 



Keksin housuja neuloessani mielestäni nerokkaan kikan; merkkasin kavennusten välit silmukkamerkeillä. Tässä toisen merkin kohdalla kavennetaan joka 4. ja toisen merkin kohdalla joka 3. kerros. Housuissa kavennettiin melkein koko ajan eri kohdissa eri välein. Kauheen kätsä kikka mielestäni!







Neuleretriitti oli tänä viikonloppuna, huhhuh, olipas taas mukavata. Ihanan aurinkoinen keli, iloisia ihmisiä ja mimosaa, lankaa, herkkuja. I like.